Hyvän läsnäolo

Capture.red.kaantoHyvän läsnäolon tunneskaala kulkee keskipisteestä kohti SDG*tunnekartan yläreunaa sisältäen seuraavat tunteet : rentous, läheisyys, helpotus, ilo, yllätys, riemu ja euforia.

Näihin tunteisiin liittyy havaintoni mukaan kevyt, huomattavasti sisäänhengitystä pitempi uloshengitys. Hyvin nukutun yön tunnistaa aamulla tällaisesta hengitystyylistä.

Aloin aikanaan kiinnittää huomiota hengitykseen, koska kansainvälisestikin arvostettu fyysisen ilmaisun kouluttaja Avner Eisenberg korosti uloshengityksen tärkeyttä yleisökontaktin luomisessa. Kun esiintyjä hengittää vapautuneesti ulos, niin yleisökin vaistomaisesti rentoutuu. Tunteethan tarttuvat tosi helposti (1,2).

P3.rentousR e n t o u s  ><  hermoilu

RENTOUS on tavoiteltava mielentila eikä sitä voi teeskennellä.

Yksi helpoimmista rentoutusharjoituksista lienee tämä : jännitä lihaksiasi parin sekunnin ajaksi ja päästä ne sitten rennoiksi. Huomaat hengittäväsi rennosti ulos.  Hermostosi kiittää.

”otan rennosti”, ”olen ihan rento”, ”relaan”, ”nollaan itseni” -ilmaisut saattavat käydä tarpeettomiksi, jos rentoustila muuttuu uneksi.

P3.läheisyysL ä h e i s y y s  >< ärtymys

LÄHEISYYS ei ole pelkkää fyysistä lähellä oloa. Jokin tapahtuma voi tuoda mieleen omia muistikuvia tai koskettaa syvästi tunteen tasolla.

Nykysuomalaiselle läheisyys on melkoinen haaste. Se näkyy julkisissa paikoissa ja kulkuvälineissä hakeutumisena mahdollisimman kauas muista. Asumisväljyyden kasvaessa on läheisyyden kokeminen entistä harvinaisempaa myös perheen sisällä.

”olen lähellä”, ”tuntuu aika intiimiltä”, ”on ihan liki”, ”koskettavaa”, ”tuntuu tutulta”, ”tuo muistuttaa”

P3.helpotus.jpgH e l p o t u s  ><  huoli

HELPOTUS ilmaistaan usein huokaisulla eli syvällä uloshengityksellä.   Kun uloshengitys on sisäänhengitystä pidempi, niin autonomisen hermoston lepohermosto aktivoituu (3).  Näin käy muidenkin myönteisten tunteiden kohdalla, joita löydät SDG*tunnekartan oikeasta yläneljänneksestä.  Näitä mielentiloja tietoisesti tavoittelemalla  vastustuskykysi sairauksia vastaan paranee (4). Tämä perustuu autonomisen hermoston toimintaan.

 

K1.hyvänläsnäolo.helpotus”asia selvisi”, ”tuntuu mukavalta”, ”lievitti”, ”voin hellittää”, ”huojensi mieltä”, ”kevensi oloa”, ”rauhoitti”, ”lievensi kipua”, ”kivi tippui sydämeltä”, ”huolet haihtuivat”

P3.ilo.jpgI l o  ><  suru

ILO irti vaikka kynää poikittain hampaiden välissä pitämällä.  Tuollainen temppu saa kasvoille hymymäisen ilmeen ja mieliala kohenee (5) .  Jotkut vanhemmat ovat saaneet takapenkillä istuvat lapset tuolla tavalla hyvälle päälle.  Japanissa noin on koulutettu jopa myyntihenkilöstöä.

”minulla on”, ”mukavaa”, ”kivaa”, ”hauskaa”, ”hymyilyttää”, ”huvittavaa”, ”ilomielin”, ”hyvillä mielin”, ”naurattaa”, ”iloitsen”, ”mukavaa”, ”leikkisällä päällä”, ”hilpeä olo”, ”lapset ilakoivat”, ”ilahdutti”, ”tulin iloiseksi”, ”tuli hyvä mieli”, ”nyt laulattaa”, ”olen hyvällä tuulella”

P3.yllätysY l l ä t y s  ><  järkytys

YLLÄTYS on tapahtuma, jota ei osannut ennalta aavistaa.   Tavallisesti yllätys on myönteinen, mutta myös oma kommellus voi tuoda hyvät naurut.  Komiikka perustuu usein yllätykseen. Yllättävässä tilanteessa usein pidätämme hengitystä, jotta se voi purkautua riemukkaaseen nauruun.

”enpä arvannut”, ”mistä tuo tuli”, ”ei voi olla totta”, ”onko tämä minulle”

P3.riemuR i e m u  ><  orpous

RIEMU on todella lyhytkestoinen tunne. Tunnekartan ylälaidan rohkeus, luovuus, yllätys sekä kotoisuus eli tuttuus saavat monesti suun loksahtamaan auki. Sieltä voi sitten tulla erilaisia riemunkiljahduksia tai iloista naurua.

”naurattaa”, ”riemu repesi”, ”ei oo riemulla rajaa”, ”purskahdin nauramaan”

”riemastuin” -ilmaisu saattaa tarkoittaa raivostumista tai innostumista.

P3.euforia.jpgE u f o r i a  ><  epätoivo

EUFORIA liitetään usein pitkään ja sopivan rasittavaan juoksusuoritukseen (6).

Euforian ja hurman ero on melkoisen häilyvä. Ehkäpä euforian syynä on enemminkin aivokemia ja hurmassa taas on kyse aistinautinnosta.

Euforinen tunne tulee joskus univajeenkin seurauksena  (7). Euforia saattaa olla merkki jopa häkämyrkytyksen uhasta. Tupakoinnissa tuotetaan tahallisesti itselle lievä häkämyrkytys, joka saattaa selittää osaltaan tupakoinnin koukuttavuutta (8). Nousuhumalassakin voi kokea euforiaa (9).

”taivaallinen olo”, ”olen nirvanassa”, ”olen taivaissa”, ”on tosi hyvä olo”

 Paluu                       Seuraava                    Viitteet 

Mainokset