Hyvän poissaolo

Capture.must.kaantTämä tunneskaala luetaan alalaidasta kohti keskipistettä : orpous, järkytys, suru, huoli, ärtymys, hermostuneisuus, rauha. Ajan myötä tunteet siis muuttuvat helpommin kestettäviksi, kunnes lopulta pystyy hyväksymään menetyksen. 

Tunteita yhdistää erittäin lyhyt sisäänhengitys, joka voi muuttua nyyhkytykseksi.

P7.epätoivoE p ä t o i v o  ><  euforia

EPÄTOIVO käväisee varmaan joskus jokaisen mielessä, kun ulospääsyä ei tunnu löytyvän jostain hankalasta elämäntilanteesta. Raamatussa kuitenkin luvataan

”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jeremia 29:11)

”ei kannata yrittää”, ”ei tästä tule mitään”, ”toivoton tilanne”, ”tämä on mahdotonta”

P7.orpousO r p o u s  ><  riemu

ORPOUS eli hylätyksi tulemisen tunne voi iskeä parisuhteen päättyessä. Lapsuudessa koetut hylkäämiset heijastelevat mielessä varmasti vielä aikuisenakin. Ne altistavat häpeälle, joka on tunne siitä, ettei ole kelvannut.  Niistä tapauksista mielen uumeniin saattaa keräytyä myös vihaa.

”minut hylättiin”, ”syrjäytettiin”, ” jätettiin yksin” 

K1.hyvän poissaolo.orpous

 

P7.järkytys.jpgJ ä r k y t y s  ><  yllätys

JÄRKYTYS aiheutuu siitä, kun joutuu kuulemaan tai näkemään ikävällä tavalla yllättävän tapahtuman.

Järkytys oli melkoinen, kun tapaninpäivänä 2004 mediaan alkoi vyöryä katastrofiuutisia Kauko-Idän tsunamista.   Pari sataa suomalaista menetti henkensä aivan yllättäin. Koen että merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama tsunami oli osa Jumalan merkkisarjaa, jonka tarkoituksena on ilmoittaa, että Jeesuksen paluu lähestyy.

”…nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.” ( Matteus 24:7)

”olen shokissa”, ”järkyttävää”, ”yhtä painajaista”, ”katastrofi”, ”hirvittävä juttu”, ”dramaattista”, ”olen järkyttynyt”, ”shokeeraavaa”, ”isku vasten kasvoja”, ”tyrmistyttävää”

P7.suru.jpgS u r u  ><  ilo

SURU on menetyksen toteamista. Suru pitää käydä läpi. Hautajaisissa mieskin saa itkeä – ja kyllä muulloinkin kun siltä tuntuu. Monesti terapiaprosessissa joutuu itkemään menneisyydessä itkemättä jääneet surut. Niinpä parasta olisi itkeä silloin kun itkettää, sillä itku on stressihermoston luonnollinen tapa laukaista jännitystä (1).

Surutyö saattaa kestää vuosia ja siihen liittyy hyvin monenlaisia tunnetiloja.

”menetin”, ”kadotin”, ”jouduin luopumaan”

P7.huoliH u o l i  ><  helpotus

HUOLI jota koemme on useimmiten ihan turhaa. Mietipä itse niitä kertoja, kun olit todella huolissasi. Oliko huolehtimisestasi lopulta paljoakaan hyötyä?

”Älkää siis huolehtiko huomisesta päivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.” (Matt. 6:34)

”huolestuttaa”, ”painaa/vaivaa mieltä”, ”murehdin”, huolestun”, ”huolettaa”, ”stressaan”

P7.ärtymys.jpgÄ r t y m y s  ><  läheisyys                        

ÄRTYMYS syntyy, kun jotain läheistä ilmiötä on vain siedettävä. Sitä ärtyy kun huomaa jollakin olevan jotain sellaista, mitä itse on menettänyt. Ärtymystä ilmaistaan Suomessa vähän turhankin helposti. Siinä oma paha mieli leviää muihinkin.

Tunteiden säätelyä on syytä opetella. Tunteen tunnistamisen jälkeen sitä olotilaa tulisi vähän aikaa sietää. Sitten voi päättää ilmaiseeko tunteensa heti ja käsittelee sitä vasta myöhemmin, muuttaako sen voimakkuutta tilanteeseen sopivaksi vai antaako tunteen vain mennä itsekseen ohi (2).

Tunteilla ja tuoksuilla on sellainenkin yhteys, että molempiin tottuu ajan mittaan.

”haluan eroon”, ”minua ärsyttää”, ”tuo juttu vaivaa”, ”keljuttaa”, ”pahoitin mieleni”

 P7.hermoiluH e r m o i l u  ><  rentous

HERMOILU eli jännitys kertoo siitä, että kokee epävarmuutta tulevasta. Jännitys nousee jännärileffaa katsoessa, penkkiurheilussa ja esiintymistilanteissa.

Esiintymisjännitystä voi lievittää hyvällä valmistautumisella, kasvolihasten rentoutuksella, rauhallisilla uloshengityksillä ja toteamalla jännitystilansa itselleen sekä yleisölleen. Kielteisiä tunteita kun saa tutkitusti vaimennettua hyvin yksinkertaisesti – nimeämällä tunnetilansa lyhyesti (3).

”hermostuttaa”, ”on perhosia vatsassa”, ”on levoton olo” 

Paluu                        Seuraava                   Viitteet

Mainokset