Tavoittelu

Capture.kelt.kaant

Tavoittelun tunneskaalaan kuuluvat ikävä, odotus, halu, ihailu, himo, kiihko ja mania. Parisuhteen muodostuksessa tunteet saattavat edetä himosta ikävään ja siitä hyvän ihmissuhteen tunneskaalan mukaisesti kehittyen kohti yhteyttä.

Näiden tunteiden vallassa sisäänhengitys korostuu, mutta kestää suunnilleen yhtä pitkään kuin rauhallinen uloshengitys – niin kuin imisimme itseemme jotain oikein hyvää tuoksua.

P4.ikävä - CopyI k ä v ä  >< innostus

IKÄVÄ on tunnekartalla tupla- tai jopa triplatunne. Se on lyhenne ikävystyneisyydestä, mutta voi tarkoittaa kaipaustakin.   Ikävän tunteessa kaivetaan alitajuisia lähtökuoppia jonkin asian tavoitteluun. ”Se on ikävää” puolestaan tarkoittaa harmistuneisuutta.

”kaipaan”, ”on tylsää”, ”ikävystyttää”, ”tunnen koti-ikävää”, ”nostalginen fiilis”, ”miksei täällä tapahdu mitään”

P4.odotus - CopyO d o t u s  ><  pettymys

ODOTUS kysyy luonnetta. Nettisivun aukeneminenkin koettelee kärsivällisyyttä.

”odotan”, ”otan vastaan mitä tulee”, ”ootan”, ”vartoon”, ”venttaan”, ”venaan”

Siitä, että oivalsin tunneskaalojen erilaiset hengityskuviot, voin kiittää erästä koiran ulkoiluttajaa. Katselin kotini kolmannen kerroksen ikkunasta naapurirapun vanhaa rouvaa.  Hän kävelytti päivittäin pientä valkoista koiraansa, jolla oli päänsä päällä punainen rusetti.  Eräänä aamuna näin tuon vanhuksen henkäisevän hyvin voimakkaasti sisään ja huokaisevan sen jälkeen ulos.  Jotenkin tajusin – ehkä peilisolujen avulla – että tunnetilansa oli syvä kaipaus.

Aloin heti tutkia, voisiko SDG*tunnekartan tunneskaalojen ja erilaisten hengitystyylien välillä piillä joku yhteys. Ja löytyihän se. Tuollainen aavistuksenomainen tieto on kasvatustieteen professori Kai Hakkaraisen mukaan ainut tie uudenlaisiin ajatusmalleihin (1).

P4.halu.jpgH a l u  ><  tympeys

HALU tarkoittaa sitä, että tekee mieli saada jotakin. Halun ja tarpeen eroa selitetään lapsille jo alakoulussa. Halu ei ole yhtä pakottavaa kuin tarve. Mainoksilla meille luodaan keinotekoisesti haluja, joita tavara- ja palvelumarkkinoilla sitten tyydytetään.

”haluan”, ”haluaisin”, ”haluttaa”, ”mielin”, ”pyydän”, ”kaihoan”, ”ahnehdin”, ”hingun”, ”mangun”, ”tunnen kutinaa”, ”syyhyttää tehdä”, ”palan halusta tehdä”, ”hotsittaa”, ”tuli vaan sellainen mielijohde”, ”peräänkuulutan”, ”on hakusessa”

P4.ihailu.jpgI h a i l u  ><  inho

IHAILU sisältää myös itseihailun eli narsismin. Ihailu ja kiusaus ovat tunnekartalla lähitunteita. Tuo voisi selittää myös narsistin kiusallisen kiusaamistaipumuksen. Ihailun vastatunne puolestaan on inho, jonka tunteen narsisti ajan mittaan ympäristössään herättää.

”ihailen”, ”olen ylpeä hänestä”, ”olen ylpeä omista tekemisistäni”, ”olen ihastunut”, ”pihkassa”, ”palvon”, ”jumaloin”, ”ihannoin”, ”ihastelen”, ”katson ylöspäin”, ”fanitan”, ”diggaan”, ”ihailen itseäni”, ”on täynnä itseään”

P4.himo.jpgH i m o  ><  kyvyttömyys

HIMO on voimakasta halua saada jotain. Pitkittyessään se voi muuttua riippuvuudeksi. Kunnianhimo ja pelihimo käynevät esimerkeistä.

Himo lisää syljen eritystä (2). Se SDG*tunnekarttaan liittyvä oletus, että myönteiset tunteet aktivoivat lepohermostoa, mikä ilmenee pitempänä uloshengityksenä, ei tässä aivan toteudu. Himon vallassahan hengitetään aktiivisesti sisään. Uloshengitysjakso on kuitenkin lähes yhtä pitkä kuin sisäänhengityksessäkin.

Missäköhän kohtaa pidätät hengitystäsi? Hengitysrytmeihin kun kuuluu joskus myös lyhyitä taukoja.

”himoitsen”, ”haluan hurjasti”, ”vesi tulee kielelle”, ”vietit vie”, ”himottaa”, ”haalin itselleni”, ”en voi pitää näppejäni erossa”

P4.kiihkoK i i h k o  ><  uupumus

KIIHKO tarkoittaa ehdottomuutta omissa tekemisissä. Se voi olla raivokastakin aiheuttaen kauhua. Takana epätoivoa ja tyhjyyttä. Kiihkon vallassa kokee yhteyden hurmaa, joka riemukkaan euforisen tarmonpuuskan jälkeen johtaa uupumiseen. Ääritunteita kaikki. Myös alla olevat tunteet voivat liittyä kiihkoon.

 

K1.tavoittelu.kiihko

 

”olen tosi innokas”, ”olen fanaattinen/fundamentalisti”, ”teen vimmaisesti”, ”tunnen paloa/poltetta”, ”uhoan”, ”olen vankkumattomasti tätä mieltä”

P4.himoM a n i a  ><  tyhjyys

MANIA ilmenee usein liiallisena puuhailuna, joka kestää viikkokausia. Oireina voi olla myös ylikorostunutta itseluottamusta, unentarpeen vähenemistä, sosiaalista estottomuutta ja riskialttiutta. Lievämuotoista maniaa kutsutaan hypomaniaksi.   Mania on aktiivisena ääripäänä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä eli maanis-depressiivisuudessa eli bipolaarihäiriössä eli bipossa (3).

”touhuan ihan liikaa”, ”menen ylikierroksilla”, ”suuruudenhulluus vaivaa”

 Paluu                     Seuraava                     Viitteet 

Mainokset